Lapsen ensisanojen odottelu on usein vanhemmille jännittävää! Joskus odottelu saattaa tosin olla jopa stressaavaa, jos sanoja ei alakaan kuulua ajallaan.
Lapset tuottavat keskimäärin ensisanansa 1-vuotiaina: tässä on kuitenkin paljon yksilöllisiä eroja. Kun lapsi tuottaa ensisanansa, hän ymmärtää jo noin 90 sanaa! Sanojen tuottaminen vaatii siis, että puheen ymmärtäminen on lähtenyt kehittymään. Vaikka lapsi ei siis vielä tuottaisi sanoja, se ei tarkoita etteikö hänen sanavarastonsa olisi jo lähtenyt kehittymään.
Kun olen jutellut asiakkaitteni vanhempien ja oman lähiympäristöni aikuisten kanssa, kysymys kuuluu usein: Mikä lasketaan sanaksi??
Sanaksi lasketaan:
- Selkeät sanat
- Ääntä jäljittelevät sanat: esim. “hau, mau, muu, tööt, pam”
- Sanamuunnokset tai osa sanasta: esim. Pa=pallo, ättä=äiti
- Huudahdukset: esim. “hui, vau, o-ou, oho!”
- Viittomat
Lisäksi lapsi käyttää kyseistä sanaa:
- Toistuvasti, eli kun aikuinen on kuullut lapsen tuottavan sanan jo useammin kuin kerran.
- Spontaanisti, eli lapsi ei vain matki/toista sanaa aikuisen antaessa mallin vaan sanoo sen myös oma-aloitteisesti.
- Oikeassa tilanteessa, eli lapsi käyttää sanaa oikeassa kontekstissa viittaamalla tarkoituksenmukaisesti oikeaan asiaan. Lapsi käyttää sanaa siis merkityksellisesti.
Kun lapsi siis jokeltelee “mamama” tai “papapa”, tämä ei todennäköisesti ole vielä merkityksellinen sana. On kuitenkin suloista ja hyödyllistäkin, että vanhemmat ”ylitulkitsevat” nämä jokeltelut sanoiksi, jolloin he myös antavat merkityksiä näillä ääntelyille ”Ai sä sanoit mamma! Mamma!”. Vanhemmat myös herkästi lähtevät jäljittelemään lapsen jokeltelua, kun innostuvat näistä ensimmäisistä yrityksistä kommunikoida. Ja jäljittelyhän on yksi puhumaanoppimisen pohjataitoja!
Tutkimusten mukaan lasten ensisanat ovat useimmiten substantiiveja kielestä riippumatta, mutta myös esimerkiksi edellä mainittuja onomatopoeettisia sanoja (ääntä jäljittelevät, kuten “muu, oho”) ja nimiä.
Kun ensisanat putkahtavat puheeseen, on kehitys aluksi hidasta. Kun lapsi osaa ilmaista 20-40 sanaa, alkaa usein sanapyrähdyksen vaihe.Tämä se vasta onkin jännittävää! Sanapyrähdyksellä viitataan kehitysvaiheeseen, jolloin lapsen ilmaiseva sanasto kehittyy nopeasti.
Sanapyrähdyksen aikana lapsi oppii tuottamaan jopa 8-10 sanaa viikossa! Ajallisesti sanapyrähdys sijoittuu toisen ikävuoden loppupuolelle (mutta tässäkin on hyvä muistaa yksilöllinen vaihtelu!).
Sanapyrähdyksen aikaan lapsi alkaa myös yhdistelemään ja taivuttamaan sanoja. Puoli vuotta sanapyrähdyksen alkamisen jälkeen lapsen sanavarasto onkin jo usein kolmin-nelinkertainen!
Mitä enemmän lapsi kuulee merkityksellistä puhetta, eli mitä enemmän aikuinen on vuorovaikutuksessa ja sanoittaa ympäristöä lapselle, sitä nopeammin kieli ja puhekin kehittyy. Seuraa siis, mistä lapsesi kiinnostuu ja lähde hänen toimintaansa mukaan: nimeä asioita (ei pelkästään esineitä, vaan myös toimintaa), jäljittele lapsen toimintaa tai ääntelyä ja sanoita mitä ympärillänne tapahtuu, mitä lapsi tekee ja mitä itse teet!
Laulut ja lorut ovat myös erinomainen keino houkutella lasta puhumaan, tässä muutama linkki näiden harjoitteluun:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/31/pikku-kakkosen-viitottuja-loruja
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4305282
Jos lapsen puheen kehitys huolettaa ja haluat vinkkejä arkeen, kuinka tukea kehitystä tehokkaasti, voit varata minulle etä- tai läsnäkäynnin ohjaukselliseen puheterapiaan yhteydenottolomakkeen kautta!
